Jämsän maamiesseuratalon historia

Alhojärven syrjäisessä korpikylässä oli 1539 kaksi taloa, Alho ja Virkajärvi, jota myös Nisuksi kutsuttiin. Alhosta tuli kruununluontoinen ratsutila, eli rustholli, 1600-luvun lopulla.

Vuonna 1869 Alhon ratsutilan osti Jämsän nimismies Erik Harberg, joka oli varsin edistyksellinen maanviljelijä. Hänen aikanaan ratsutilalle raivattiin runsaasti uutta peltoa sekä alettiin viljellä heinää pellossa. Tätä pidettiin syntinä, sillä pelto oli viljan viljelyä varten. Hänellä tiedettiin olleen Jämsän ensimmäinen niittokone ja hevosharava. Myös Alhojärven lasku toteutettiin Harbergin aikana. Erik Harbergin poika oli perustanut höyrysahan Olkkolaan 1888. Saha joutui vararikkoon vuonna 1891 ja Alhon ratsutila meni myyntiin.

Alhon seuraava isäntä oli Severus Konkola vanhempi. Severus Konkolan jälkeen Alhoa omisti hänen poikansa agronomi Anton Konkola yhdessä vaimonsa Eva Waldenin (Rudolf Waldenin sisar) kanssa. Tällöin Alhossa vietettiin kartanoelämää ja maanviljelystä hoidettiin suunnitelmallisesti. Käytössä oli mm. viikoittain painettu työlista, johon sisältyi 38 torpparin, sepän ja myllärin nimeä.

Anton Konkola siirtyi Jämsään avatun KOP:n haarakonttorin johtajaksi ja myi Alhon hartolalaiselle Juho Porvarille. Juho Porvarin aikana Alhosta vapautettiin seuraavat 13 torppaa: Ahola, Salinmäki, Maitosalmi, Pihlajamäki, Riitahaka, Kupula, Pahula, Hakamäki, Maahisto, Vainiomäki, Pöyhölä ja Kuntala.

Juho Porvarin jälkeen Alhon ratsutila siirtyi useampien välikäsien kautta 1922 eläinlääketieteen tohtori Aleksanteri Malkille, joka omisti sitä vuoteen 1930 saakka.

Alhossa oli vielä 1920 luvulla 80 lehmän navetta, 15 hevosen talli ja 20 sian sikala. Myös mylly ja Severus Konkolan perustama meijeri oli toiminnassa. Alhon kartano oli Vitikkalan ja Auvilan ohella Jämsän suurimpia ja mahtavampia tiloja.

1930 toteutui Jämsän asutuslautakunnan pitkään ajama hanke, kun valtio osti Alhon tohtori A. Malkilta. Tilaan kuului tällöin 103 ha peltoa, niittyä ja viljeltyä laidunta sekä 330 ha metsää.

1931 Alhosta lohkaistiin mm. Tallimäki, Riihimäki, Alhonniemi, Könnö, Hanisniemi, Peltoharju, Marttila, Kumpula ja Rinne.

Jämsän maamiesseura osti 1933 Alhon päärakennuksen, rakennettu 1800-luvun lopulla, tontteineen. Rakennuksen toiseen päähän rakennettiin laudasta jatko-osa, jossa on näyttämö. Vierasrappu on nykyään sisäänkäyntinä ja keittiön sisäänkäynti on poistettu päädystä. Kellariin on vuonna 1954 tehty sauna, pannuhuone ja wc:t. 2000-luvun vaihteessa talon keittiö on uusittu samoin sali, myöskin ulkoapäin taloa on remontoitu. Vuonna 2004 pihaan on rakennettu grillikatos.

Lähteet: Ahti Juholan historiikki, Eilo Hyppölän ja Otto Minkkisen haastattelu 1979-80 Maamiesseurantalon historia